Kultahippujen pedagoginen suunnitelma 2019-2020

Päiväkotimme vuoden teema on Minä ja meidän maailmamme. Pohjustamme tähän teemaan musiikki-, liikunta-, kädentaito-, pyhäkoulu ja aistihetket sekä retket ja muut pedagogiset tuokiot lapsen ikä ja kehitystaso huomioiden. Leikki on lapselle luontainen tapa toimia, osallistua sekä oppia uutta. Käytämme leikkiä oppimisen työtapana arjen pedagogiikassa, tutustuessamme lähiympäristöön ja sen yhteisöihin, luontoon, vuodenaikoihin, kuten myös kristillisiin juhliin ja muihin kalenterivuoden merkkipäiviin. Tutustumme kestävään kehitykseen. Harjoittelemme empatiakykyä, ystävällisiä leikkitaitoja, oman vuoron odottamista ja muita tunne- ja vuorovaikutustaitoja arjessa esiin nousevissa tilanteissa sekä tunnetaitotuokioilla tarinoiden ja havainnollistamisen kautta.

Pedagogiseen suunnitelmaan vaikuttavat lapset, ryhmän aikuiset ja vanhemmat. Lasten mielenkiinto kuullaan ja huomioidaan pedagogista suunnitelmaa toteuttaessa. Haastattelimme lapsia, että mitä he tykkäävät tehdä päiväkodissa ja kirjasimme vastauksia ylös. Havainnoimme ryhmän pienimpiä, jotka harjoittelevat vielä puheen tuottoa, että mistä leikeistä pitävät ja mitkä toiminnot ovat mieluisia. Vanhempainillassa annoimme vanhemmille tehtävän kirjoittaa toiveitaan liittyen päiväkotipäivän sisältöön valmiiksi leikattuihin lehtiin. Kokoamme lasten ja vanhempien toiveista yhteisen ”Toiveiden puun” ryhmän seinälle. Jätämme ”väljyyttä” suunnitelmiin, jotta pystytään tarttumaan lasten tuomiin ideoihin ja tarvittaessa muuttamaan omaa suunnitelmaa uudelleen. Ryhmävasu tehdään lasten vasujen pohjalta.
Oppimisympäristön suunnittelussa otetaan huomioon lasten ikä, koko ja kehitystaso tehden tilat ja lasten tarvitsemat materiaalit mahdollisimman paljon lasta osallistaviksi esim. piirihetkellä lapsi yltää itse merkkaamaan viikonpäivän, tai ottamaan kasvunkansion hyllyltä ja wc:ssä pesemään kätensä tarvittaessa jakkaran avulla. Lelut ovat myös lapsen tasolla, joten lapsi pystyy itse valitsemaan haluamansa lelut/leikin. Oppimisympäristöinä toimii päiväkodin eri ryhmien tilat, koulun liikuntasali, lähiluonto sekä päiväkodin oma piha. Jokainen tiimin jäsen huolehtii oppimisympäristön siisteydestä, turvallisuudesta ja kehittävyydestä. Arvoimme säännöllisesti oppimisympäristöjä, jos huomataan, että tulisi tehdä siihen/niihin muutoksia.
Hyödynnämme tieto- ja viestintätekniikkaa ryhmässämme lapsen ikä ja kehitystaso huomioiden. Tutustumme padeilta ja tietokoneelta esimerkiksi luonnon erilaisten eläinten ja lintujen ääniin sekä katselemme niistä kuvia. Tutkimme myös padeilta alle 3-vuotiaille hyödyllisiä pelejä, joita voimme joskus lasten kanssa pelata. Otamme huomioon myös vanhempien toiveen, miten paljon padeja käytämme toiminnassamme. Hyödynnämme tieto- ja viestintätekniikkaa myös pedagogisen dokumentoinnin välineenä ottamalla kuvia lasten kasvun kansioihin sekä liittämällä kuvia ryhmän seinälle, joista lasten vanhemmat pääsevät näkemään kuvia päivän toiminnoista.
Pienryhmätoiminta on toiminnan suunnittelun ja toteutuksen lähtökohta. Pienryhmätoimintamme tapahtuu kahdessa eri ryhmässä aamupäivän aikana, jotka ovat Hipsut ja Kultsut. Pienryhmät mahdollistavat lapsen yksilöllisemmän huomioimisen ja osallistumisen sekä ikätasoon kohdennettua toimintaa esim. liikuntasali-vuorot, jolloin ryhmän pienimmät jäävät päiväkotiin pitämään oman liikuntatuokion. Pienryhmätilanteet ovat lapsille selkeämpiä ja lapselle helpommin hallittavissa. Pienryhmässä syntyy helpommin vastavuoroisia vuorovaikutussuhteita: aikuinen-lapsi ja lapsi- lapsi- kontakteissa. Muussa toiminnassa emme jakaneet pienryhmiä iän mukaan, jolloin ryhmän pienimmät mallintavat vanhemmista lapsista.
Toimintamme sisältää myös lyhyitä piirituokioita, jotka kokoavat koko ryhmän yhteen ja rytmittävät päivää. Piirituokiolla huomioidaan jokainen lapsi yksilöllisesti. Käytössämme piireillä on kiertävä Viikon hippuvuoro, jolloin jokaisella on vuoro loistaa oman viikon ajan. Viikko ajoittuu lapsen syntymäpäivän lähelle ja päättyy perjantaina vietettäviin syntymäpäiväjuhliin.
Kielitietoisina varhaiskasvattajina ymmärrämme lapsen kielen kehityksen eri vaiheita ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Ymmärrämme, että olemme lapsille kielellisiä malleja, ja kiinnitämme huomiota omaan keskinäiseen vuorovaikutukseemme. Huomioimme jokaisen lapsen kielelliset lähtökohdat ja tuemme taitojen kehittymistä lorutellen, laulamalla, lukemalla, laskemalla, saduttamalla, suujumppaa käyttäen ja sanoittamalla asioita lapselle ymmärrettävällä tavalla selkokieltä käyttäen. Puhutun kielen tukena käytämme myös tukiviittomia ja kuvia. Harjoittelemme tunteiden sanoittamista ja niiden tunnistamista tunnemittaria apuna käyttäen. Tuemme lapsia ajattelemaan laajemmin, ratkaisemaan asioita itse sekä yhdistelemään tietoja ja opittuja taitoja esim. siirtymisissä kysymme lapselta, mitä teet/tarvitset seuraavaksi emmekä tarjoa suoria vastauksia.
Varhaiskasvatus on kasvatuksen, opetuksen ja hoidon kokonaisuus. Luomme lapsille leikin kautta valmiuksia omatoimisuuteen sekä onnistumisen kokemuksiin. Ryhmässämme korostuukin arjen pedagogiikka päivän kaikissa vaiheissa esim. tuokioissa, siirtymisissä, ulkoiluissa, pukemistilanteissa, wc-tilanteissa ja leikkihetkissä aina päivän päätteeksi käsiheippoihin saakka.

Kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma

Ryhmä koostuu 11 alle 3-vuotiaasta lapsesta, ja kahdesta, jotka ovat juuri täyttäneet 3 vuotta. Ryhmästä 5 on poikia ja 8 on tyttöjä. Ryhmässä toimii yksi varhaiskasvatuksen opettaja ja kaksi varhaiskasvatuksen lastenhoitajaa.
Kiusaamisella on eri muotoja ja seuraavat 4 ovat yleisimpiä, joita esiintyy päiväkodissa. Ne ovat fyysinen -, verbaalinen -, objektisuhteinen kiusaaminen ja poissulkeminen. Fyysistä kiusaamista on esimerkiksi lyöminen ja töniminen. Verbaalista kiusaamista on toisen haukkuminen ja nimittely. Objektisuhteinen kiusaaminen on puolestaan toisen tavaran piilottamista tai rikkomista. Päiväkodissa esiintyy myös ryhmästä poissulkemista tai leikin ulkopuolelle jättämistä. Salmivalli (2003) määrittää kiusaamisen: ”Kiusaaminen on aggressiivista käytöstä, joka vahingoittaa jotakuta fyysisesti tai psyykkisesti ja joka on toistuvaa, tahallista ja kohdistuu puolustuskyvyttömään henkilöön.”
Koemme, ettei ryhmässämme esiinny tietoista eikä tahallista kiusaamista, sillä alle 3-vuotias lapsi ei vielä ymmärrä, mitä kiusaaminen tarkoittaa. Lapsella on vielä alle 3-vuotiaana hyvin minäkeskeinen maailmankuva, jolloin esimerkiksi lelujen jakaminen on haastavaa. Lapsella on kielelliset valmiudet vielä kehittymisvaiheessa, joten vuorovaikutustaidot ovat puutteelliset. Lapsen oma temperamentti korostuu myös esim. leikkitilanteissa, jos joku tulee oman ”reviirin” sisälle, saattaa lapsi impulsiivisesti tönäistä toista lasta. Ryhmän aikuisina puutumme tällaisiin tilanteisiin aina ja sanoitamme tilanteen lapselle.
Ehkäisemme kiusaamista mm. siten, että harjoittelemme sosiaalisia taitoja ja sanoitamme tilanteita lapsille. Pyrimme luomaan hyvän ilmapiirin ja kannustamme hyviin käytöstapoihin. Käytämme päiväkotiarjessa liikennevaloja, joilla ilmaisemme lapselle konkreettisella tavalla, että onko hänen käyttäytymisensä suvaittavaa vai ei. Ymmärrämme aikuisina, että olemme itse lapsille suurimpana esimerkkinä ja kiinnitämme huomiota omaan käyttäytymiseen. Tarvittaessa teemme varhaiskasvatussuunnitelman keskustelun yhteydessä lapsen vanhemman/vanhempien kanssa henkilökohtaisen suunnitelman negatiivisen vuorovaikutuksen parantamiseksi. Tähän suunnitelmaan sitoutuu sekä päiväkodin henkilökunta että lapsen perhe.
Jos ryhmässämme esiintyy kiusaamista, niin pyrimme aina puuttumaan siihen. Alle 3-vuotiaan kielellinen osaaminen on vielä puutteellista, jolloin aikuisen sanoittaminen korostuu kiusaamistilanteessa. Käytämme ryhmässämme myös miniversoa eli vertaissovittelua kiusaamistilanteisiin. Tässä aikuinen auttaa lapsia itse löytämään ratkaisuja ristiriitoihinsa.

Olemme keränneet vanhempien ajatuksia liittyen kiusaamisen puuttumiseen vanhempainillassa:

  • ”Liikennevalojen käyttö puheen lisäksi ei toivotulle käytökselle.”
  • ”Ajoissa puuttuminen ei toivottuun käytökseen ja sitä kautta ohjaaminen ja oppiminen hyvään käytökseen.”
  • ”Aikuinen sanoittaa tilanteen ja kertoo, miten tulisi toimia.”
  • ”Aikuinen lohduttaa satutettua ja tarvittaessa satuttajaa.”
  • ”Aikuinen pysyy tilanteessa rauhallisena, eikä syyllistä lasta.”
  • ”Anteeksi pyyntö ja ymmärrys siitä, mitä se tarkoittaa.”
  • ”Tunteita saa näyttää, mutta ei saa satuttaa toista.”
  • ”Kohdellaan muita, niin kuin halutaan itseään kohdeltavan.”
  • Vanhempien kyselyssä korostui aikuisen rooli kiusaamistilanteissa ja tilanteen sanoittamisen tärkeys. Aikuisen tulee itse pysyä tilanteessa rauhallisena syyttämättä kumpaankaan osapuolta.
  • 9.12 tiimimme arvioi kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelmaa ja teemme tarvittavia muutoksia. Keskustelemme myös viikoittaisissa tiimipalaverissa lasten sosiaalisista suhteista ja vuorovaikutustaidoista.

Lähteet:
Salmivalli, C. 2003. Koulukiusaamiseen puuttuminen: kohti tehokkaita toimintamalleja. Jyväskylä: PS-kustannus.