Kiusaamisen ehkäisy ja puuttuminen

Mitä on kiusaaminen?

Kiusaamis- ja konfliktilanteiden erottaminen voi olla haastavaa. Kiusaamiseksi määritellään usein toistuva, negatiivinen teko (Olweus 1979). Salmivalli (2003) määrittelee kiusaamisen negatiiviseksi käytökseksi, joka vahingoittaa jotakuta fyysisesti tai psyykkisesti ja on toistuvaa, tahallista ja kohdistuu puolustuskyvyttömään henkilöön. Kiusaamista esiintyy eniten vapaan leikin tilanteissa sisällä ja ulkona, mutta myös ohjatuissa ja perushoitotilanteissa. Kysymys voi olla valtasuhteiden epätasapainosta. Vallan epätasapainon ei kuitenkaan tarvitse olla todellista, vaan uhri voi myös kokea tilanteen sellaisena (Pepler, Craig & Conelly 1997). Ymmärrämme kuitenkin myös kertaluonteisten negatiivisten tekojen ja sanojen vaikutuksen lapseen.

Kiusaaminen voi meidänkin päiväkodissamme esiintyä fyysisenä (lyöminen, potkiminen, repiminen, leikkien sotkeminen), psyykkisenä (uhkailu, leikin sääntöjen muuttaminen, poissulkeminen), sekä sanallisena (haukkuminen, nimittely, puhumatta jättäminen, härnääminen) kiusaamisena. 

Myös hengellisen kiusaamisen mahdollisuus lasten kesken on olemassa ja voi näkyä esimerkiksi toisen uskon/oppien väheksymisenä, toisen käytöksen tuomitsemisena oppien kautta tai vaikka käyttämällä Jumalan rakkautta/rakastamasta jättämistä kiristämisen keinona. Hengellisenkin väkivallan tunnistaminen on tärkeää.

Kiusaamisen ehkäiseminen

• Aikuisen omat asenteet
• Aikuisen vastuu
• Ennakointi ja johdonmukaisuus
• Turvallinen, kohtaava ilmapiiri
• Lapsen ja lapsiryhmän tunteminen
• Yhteistyö huoltajien kanssa
• Havainnointi

Päiväkoti Pikkupurren tavoite on tarjota laadukasta kristillistä varhaiskasvatusta. Laadukkaassa varhaiskasvatuksessa lapsella on lämmin suhde aikuiseen ja hän kokee olonsa turvalliseksi ryhmässä. Ehkäisevän toiminnan keskiössä lapsiryhmässä on lasten hyvä tunteminen ja me-hengen luominen. Pikkupurressa lapsen tuntemisen edellytyksenä on kohtaaminen, aidosti ja päivittäin. Lapsen minäkuvaa vahvistetaan positiivisen kautta.

Tunne- ja vuorovaikutustaitoja harjoitellaan arjen erilaisissa vapaissa ja ohjatuissa hetkissä. Päiväkodin tärkein sääntö on: "Tule mukaan!" Yhdessä opetellaan empatiataitoja, ystävällistä ja kunnioittavaa käyttäytymistä ja puhetapaa toisia kohtaan sekä tietenkin ymmärtämään mikä on sopivaa, mikä ei ja miksi. Päiväkotimme jokaisessa ryhmässä toteutetaan pienryhmäpedagogiikkaa, koska otollisimmat tilanteet myös kiireettömyydelle, havainnoinnille ja mahdollisten konfliktien selvittelylle ovat pienryhmissä.

Päiväkodin jokaisella aikuisella on vastuu kiusaamisen ennaltaehkäisemisessä ja siihen puuttumisessa. Meille on tärkeää, että lapsi voi luottaa aikuisen kykyyn ja haluun puuttua pulmatilanteisiin sekä kokee saavansa apua.  Aikuinen on vuorovaikutuksen mallintaja ja tunteiden sanoittaja – jokaisen tulee siis myös arvioida mikä vaikutus omalla toiminnalla on, jos kiusaamista ilmenee. 

Päiväkodillamme on yhtenäiset yhdessäolon säännöt ja henkilöstö auttaa pitämään ne myös lasten mielissä. Lapset sekä huoltajat ovat saaneet vaikuttaa näihin sääntöihin arviointien sekä keskustelujen kautta. Henkilöstö ja huoltajat tekevät aktiivisesti yhteistyötä välittäen lapsen tunteita ja kuulumisia puolin ja toisin. Huoltajien esiin tuomat pulmat otetaan vakavasti ja ne selvitetään aina heti sopivan tilaisuuden tullen asianosaisten kesken.

Kiusaamistilanteiden selvittäminen

Lasten vuorovaikutussuhteissa esiintyviin haastaviin tilanteisiin puututaan MiniVerson toimintamallin mukaisesti. Puuttujana voi olla kuka tahansa läsnä oleva aikuinen. Jokaisesta ryhmästä löytyvät MiniVerson kuvakortit ja sovitteluhiiri puheenvuorojen jakamiseksi. Tilanteessa aikuinen on puolueeton – lapsia ei syytetä tai syyllistetä mahdollisesta ristiriitatilanteesta, vaan ne nähdään mahdollisuutena oppia. Lapset ovat tilanteessa aktiivisia, he saavat kertoa oman kokemuksensa ja tunteensa tapahtumaan liittyen. He miettivät myös itse ratkaisuja tilanteeseen. Lopuksi mietitään yhdessä mitä tapahtuneesta opittiin. Aikuinen jää seuraamaan lasten lupaamia toimintamalleja ja niiden onnistuessa lapsia palkitaan esimerkiksi tarroin. 

Tilanteiden äityessä kiusaamistilanteiksi, joissa valtasuhteiden tasapaino ei ole kunnossa tai tietyn lapsen aina ollessa osallisena kutsutaan huoltajat mukaan keskusteluun tilanteen ratkaisemiseksi. Vuorovaikutusta voidaan tukea tarjoamalla rauhallisia, positiivisia vuorovaikutushetkiä (esimerkiksi leikin muodossa) konfliktissa tai kiusaamistilanteissa olleiden lasten välille. Tilanteessa konsultoidaan myös Tampereen kaupungin varhaiskasvatuksen erityisopettajaa.

Päiväkodin johtajaa tiedotetaan, jos joku osapuolista (lapsi, huoltaja tai työntekijä) on havainnut kiusaamista. Jos tilanteet eivät ratkea vaan pitkittyvät, kutsutaan koolle osapuolten huoltajat, ryhmän työntekijä sekä päiväkodin johtaja. Tässä palaverissa on tarkoitus miettiä keinoja lasten keskinäisen vuorovaikutuksen parantamiseksi. Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen ja hyvään päivään varhaiskasvatuksessa.

Arviointi ja kehittäminen

Huoltajien arvioiden perusteella noin puolet on havainnut kiusaamista tai kuullut lapsensa kokemuksen kiusaamisesta meidänkin päiväkodissamme. Kokemus kuitenkin on tähän saakka ollut, että kiusaamiseen on aina puututtu. Huoltajien näkemys myös on, että kristillinen arvomaailma ja henkilöstön sitoutuminen, aito arvostus ja välittäminen näkyvät myös työssä kiusaamisen ehkäisemiseksi.

Henkilöstömme on sitoutunut tekemään yhdessä kiusaamisen vastaista työtä. Huoltajat on kutsuttu mukaan vanhempainilloissa, arviointikyselyissä ja päivittäisessä kanssakäymisessä. Huoltajia rohkaistaan raportoimaan matalalla kynnyksellä havainnoistaan lasten sosiaalisissa suhteissa. Myös lapset ovat omilla mielipiteillään osallistuneet kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelman laatimiseen. Aikuisen rohkaisulla ja tuella lapsia kannustetaan aktiivisiksi toimijoiksi myös huomatessaan tai kokiessaan kiusaamista. Päiväkodin yhteisen suunnitelman lisäksi jokainen ryhmä on laatinut omat yksilöllisemmät suunnitelmansa, jossa voidaan paremmin ottaa huomioon kunkin ryhmän dynamiikka sekä lasten yksilölliset tarpeet.