Helmien pedagoginen suunnitelma 2019–2020

Pedagogista suunnitelmaa lähdetään rakentamaan yhdessä talon sekä Helmien tiimin kanssa, mutta siinä otetaan huomioon myös lasten ja vanhempien osallisuus ja heidän toiveensa ja mielipiteensä. Lasten näkökulmaa huomioidaan niin arjessa kuin lasten kokouksien kautta. Kuunteleminen ja havainnoiminen päivittäisissä tilanteissa on tässä oleellista. Päivittäiset kohtaamiset vanhempien kanssa mahdollistavat keskustelun heidän lastensa kiinnostuksenkohteita ja tarpeita koskien. Vanhempien toiveita ja näkemyksiä kuunnellaan sekä näissä kohtaamisissa että vanhempainilloissa.

Meidän maailma

Vuoden teema on nimeltään Meidän maailma. Tähän teemaan liittyen nostamme erityisesti luonnon ja vuorovaikutuksen.
Luonto teemana läpäisee toiminnan koko vuoden ajalta, ja erityisesti keskitymme Suomen luontoon ja vuodenaikojen kiertoon sekä lasten lähiympäristöön muun muassa retkien muodossa. Kestävän kehityksen näkökulma on tärkeä osa luontoteemaa, tarkoittaen vastuullisuutta ja vastuullista suhtautumista luontoon ja ympäristöön, mikä tulee konkreettiseksi arjen valintojen myötä.
Suhteessa vuorovaikutukseen keskitymme syksyllä muiden huomioimiseen, omista ja yhteisistä hyvinvoinnista ja samoin omista ja yhteisistä esineistä ja ympäristöstä huolehtimiseen. Tunne- ja turvataitokasvatus tutustuttaa lapsen omaan kehoon, vahvistaa tunteiden säätelyä ja rakentavaa ilmaisemista. Se tukee positiivista minäkuvan rakentumista ja toisten kohtaamista sekä turvallisen ympäristön luomista. Se on myös tärkeä tekijä kiusaamisen ehkäisemisessä. Kiusaamiseen puututaan matalalla kynnyksellä, sitä käsitellään yhdessä lasten kanssa. Ristiriita-/konfliktitilanteiden ratkaisemiksesi käytetään MiniVersoa.
Keväällä laajennamme vuorovaikutuksen teemaa koskemaan lähetystä, jonka keskeinen elementti on kurottua ulospäin, korottaa Jeesusta ja kohdata muita ihmisiä. Myös kansainvälisyys otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon, mutta tärkeää on erityisesti keskittyä lähetykseen omassa toimintaympäristössä, mikä tapahtuu mm. yhteistyönä lähipäiväkotien- ja seurakuntien sekä Nurmikodin kanssa.
Arjen taidot painottuvat suunnitelmassa. Perushoito on pedagogista toimintaa, joka tukee lapsen osallisuutta. Erilaisia taitoja, kuten pukeutumista ja ruokailua harjoiteltaessa lapsia kannustetaan toimintaan itse ja tarvittaessa pyytämään apua. Itsestä huolehtimisen taitojen kehittyminen vaikuttaa positiivisesti itsetunnon kehittymiseen.

Lasten ja huoltajien osallisuus ja toimijuus

Lapsilta kysytään toiveita ja mielipiteitä toimintaan liittyen, samoin kuin vanhemmilta, ja niitä käytetään suunnittelun ja arvioinnin tukena (vanhempainillassa kerätyt toiveet, lasten oma ”Toiveiden maja”). Lapset osallistuvat toiminnan arvioimiseen säännöllisesti, esim. ”nallepalautteen” muodossa (lapset arvioivat toimintaa valitsemalla mielipidettä vastaavan nallen kuvan). Arjen tilanteissa lasten aloitteet huomioidaan ja toteutetaan mahdollisuuksien mukaan.

Oppimisympäristöt

Helmien toimintaympäristössä on kolme erillistä tilaa (nukkari, eteinen ja ruokailu-/monitoimintila). Fyysisiä oppimisympäristöjä hyödynnetään, luodaan ja muokataan siten, että se tukee monipuolisesti ryhmän ja yksilön tavoitteita, ja ovat lapsille motivoivia. Myös oppimisympäristöjen suunnittelussa näkyy lasten osallisuus ja heidän kiinnostuksen kohteensa huomioidaan. ”Kotileikkihuonetta” pyritään kehittämään lasten toiveiden mukaisesti. Lapset saavat vaikuttaa siihen missä tilassa toimivat, esimerkiksi leikeissä, ulkoilussa (missä pihassa leikitään) ja retkillä. Lähiympäristön tarjoamia puitteita sekä luontoa oppimisympäristönä hyödynnetään. Leikki- ja askartelumateriaaleja on lasten saatavilla ja omaehtoisesti käytettävissä.
Psyykkinen ja sosiaalinen oppimisympäristö pyritään luomaan rauhalliseksi, toiset huomioon ottaviksi ja inklusiiviseksi (kaikki ovat tervetulleita mukaan, yksilöllinen kohtaaminen), vahvistaen lasten turvallisuudentunnetta sekä positiivisia vuorovaikutus- ja vertaissuhteita.

Tieto- ja viestintäteknologia

Tieto- ja viestintäteknologiaa on toimintaa rikastuttava työkalu. Tablettia käytetään sekä aikuisen toimesta (ks. pedagoginen dokumentointi) että yhdessä lasten kanssa pedagogisten tavoitteiden mukaisesti. TVT:tä käytetään mm. retkillä, projekteissa, pedagogisten sovelluksien muodossa ja toimintatuokiolla. Mahdollisuuksia ovat esim. hyödyntää tykkiä, etsiä tietoa internetistä, kuvata ympäristöä ja käyttää kuvia taideprojekteissa, dokumentoida lasten esityksiä ja taiteellisia tuotoksia, tuottaa animaatioita, saduttaa ja luoda omia kirjoja (esim. BookCreator) käyttää musiikki- ja sävellytyssovelluksia (esim. GarageBand).

Pedagoginen dokumentointi

Toimintaa dokumentoidaan mm. ottamalla videoita ja valokuvia, joita laitetaan näkyville ja liitetään myös lasten kasvunkansiohin. Lapsilta ja vanhemmilta tulleita toiveita kirjataan ylös ja laitetaan esille. Aikuiset havainnoivat lasten leikkejä, sosiaalisia tilanteita ja toimintaa, ja kirjaa myös näitä havaintojaan ylös.
Jumppaa varten ryhmä on jaettu puoliksi iän mukaan, mm. motorisia taitoja ajatellen. Jumpassa käydään koulun liikuntasalissa, jossa ryhmät käyvät vuoroviikoin. Toisinaan järjestämme ohjattua liikuntaa myös päiväkodin pihassa tai Aarteiden puolella Pursisalissa. Koulun kenttä ja hiihtoladut tarjoavat mahdollisuuksia monipuoliseen liikkumiseen ja taitojen harjoittelemiseen.

Pienryhmätoiminnan pedagogiikka

Pienryhmätoiminta tukee osallisuutta, kuulluksi tulemista ja lasten kohtaamista samoin kuin positiivisia vertaissuhteita. Rauhallinen ympäristö parantaa madollisuutta keskittyä ja sitoutua toimintaan. Tarvittaessa pienryhmätoimintaa räätälöidään lasten mukaan ja tilanteiden eläessä siten, että arjen pedagogiikka toteutuu mahdollisimman laadukkaana. Pyrkimys on luoda pienemmät ja pysyvät pienryhmät, mikä luo turvallisuudentunnetta ja sitouttaa lapsia ryhmän toimintaan. Se myös rikastaa mahdollisuuksia toteuttaa monipuolista toimintaa ja projekteja, tukee lasten välisiä suhteita ja lasten aloitteiden huomioimista sekä auttaa porrastamaan päivän eri tilanteita, mikä vähentää odottelua siirtymätilanteissa.
Lapset jaetaan neljään ryhmään siten, että aamupäivästä osa lähtee ulkoilemaan yhden tai kahden aikuisen kanssa, riippuen ryhmän koosta ja ikätasosta, ja sillä välin sisälle jäävälle ryhmälle on ohjattua toimintaa. Sisäryhmä lähtee tämän jälkeen pukemaan, ja ulkoa kutsutaan toinen ryhmä riisumaan tuokiolle. Apuna voi olla toinen aikuinen. Ohjattu toiminta kiertää niin, että viikon aikana pidetään sama tuokio jokaiselle pienryhmälle.
Jumppaa varten ryhmä on jaettu puoliksi iän mukaan, mm. motorisia taitoja ajatellen. Jumpassa käydään koulun liikuntasalissa, jossa ryhmät käyvät vuoroviikoin. Toisinaan järjestämme ohjattua liikuntaa myös päiväkodin pihassa tai Aarteiden puolella Pursisalissa. Koulun kenttä ja hiihtoladut tarjoavat mahdollisuuksia monipuoliseen liikkumiseen ja taitojen harjoittelemiseen.

Kielitietoinen varhaiskasvatus

Kielellinen kasvatus läpäisee kaiken toiminnan. Arjen toiminnat pohjautuvat kielelliseen kommunikaatioon ja sen non-verbaalisiin ominaisuuksiin. Ryhmän aikuiset ovat kielenkäytön esimerkkejä, ja pyrkivät monipuoliseen, polveilevaan ja tarkkaan ilmaisuun ja käsitteiden käyttöön. Puheentuottamisen tukeminen nousee erityiseksi tavoitteeksi. Äänteitä opetellaan esimerkiksi suujumpan avulla. Lasta rohkaistaan kommunikoimaan erilaisissa tilanteissa aikuisten kanssa sekä vertaisryhmässä kuvaillen, sanoittaen ja kertoen.